Valikko

Terveydenhoito

Terveydenhoidossa säteilyä hyödynnetään sekä tutkimuksissa että sairauksien hoidossa. Luustoa sekä sisäelimiä tutkitaan röntgensäteilyllä tehtävien röntgenkuvien avulla. Sisäelinten tarkempaa tutkimusta tehdään radioaktiivisen merkkiaineen avulla isotooppitutkimuksissa ja syöpäsoluja tuhotaan sädehoidolla. Sädehoidossa syöpäkasvaimeen säteily pystytään suuntamaan varsin tarkasti, jolloin ympäröiviin kudoksiin kohdistuva säteily pystytään pitämään mahdollisimman pienenä.


  • syovan-hoito
    mutta myös syöpäsolut. Syöpäsolujen ympärillä on tervettä kudosta, jonka solut eivät jakaudu yhtä nopeasti ja tällöin sädehoito vaikuttaa enemmän syöpäsoluihin. Kun syöpäkudokseen suunnataan tarkasti suunniteltu säteilyannos sopivalla tavalla, saadaan syöpäkudos tuhottua. Vaikka tiedetään, että terve kudos voi vahingoittua syöpäkudosta säteilytettäessä ja siihen voi myöhemmin kehittyä syöpä, on tarkoituksenmukaista hoitaa jo todettu syöpä ja myöhemmin hoidon mahdollisesti aiheuttamat seuraukset.

  • isotooppitutkimus
    Isotooppitutkimuksissa käytetään merkkiaineena tiettyjen aineiden radioaktiivisia isotooppeja. Merkkiaine valitaan kuvattavan kohteen mukaan. Yleisimmin isotooppitutkimusta käytetään mm. luuston ja sydämen pumppaustoiminnan tutkimiseen. Radioaktiivinen aine laitetaan lääkeruiskulla laskimoon, jolloin sen liikettä elimistössä voidaan seurata säteilymittarin, nk. gammakameran, avulla.

    Esimerkiksi kilpirauhasen toimintaa voidaan tutkia lisäämällä tavallisen jodin joukkoon radioaktiivista jodia. Jodi kerääntyy kilpirauhaseen ja radioaktiivista jodia seuraamalla saadaan tietoa kilpirauhasen toiminnasta sekä sen koosta. Elimistöön laitettavien radioaktiivisten aineiden puoliintumisaika on hyvin lyhyt.


  • rontgentutkimus
    Suomalaiset käyvät elämänsä aikana useammassakin röntgenkuvassa. Röntgentutkimuksissa pyritään käyttämään mahdollisimman pientä säteilyannosta kuitenkin niin, että taudin määrityksen kannalta saadaan mahdollisimman hyviä röntgenkuvia ja sen johdosta hyviä hoitotuloksia. Suomessa tehdään eniten luuston ja keuhkojen röntgentutkimuksia. Hammaskuvia otetaan paljon, mutta niissä potilaan saama säteilyannos on pieni.

    Suurimmat säteilyannokset aiheutuvat verisuonitutkimuksista ja radiologisista toimenpiteistä, kuten verisuonitukosten avaamisesta sekä tietokonetomografiatutkimuksista. Esimerkiksi yhdestä keuhkojen röntgenkuvauksesta saatava säteilyannos on yhtä suuri kuin pääkaupunkiseudulla pientalossa asuva henkilö saa 2–3 viikon aikana huoneilman radonista.