Valikko

Teollisuus

Teollisuudessa on paljon mittauskohteita, joissa vaikeat olosuhteet, kuten hyvin korkea tai matala lämpötila, korkea paine tai syövyttävien aineiden käyttö, tekevät tavanomaisten mittalaitteiden käytön vaikeaksi tai mahdottomaksi. Tällöin apuna voidaan käyttää säteilyyn perustuvia mittalaitteita. Näin menetellään esimerkiksi säiliön täyttöasteen, putkessa kulkevan aineen tiheyden, betonitehtaan soran kosteuden tai paperin paksuuden mittaamisessa.


  • Säiliön täyttöastetta voidaan mitataan säteilyn avulla, sillä säiliössä oleva aine vaimentaa säteilyä. Säiliön toisella puolella on säteilylähde ja toisella puolella säiliön mittainen säteilyilmaisin. Kun säiliön täyttöaste laskee, sauvamainen ilmaisin havaitsee tulevan säteilyn pidemmällä matkalla ja ilmoittaa säiliön tyhjentymisestä.



  • Menetelmä perustuu säteilyn vaimenemiseen sen kulkiessa mitattavan aineen läpi. Putkessa virtaavan aineen tiheyttä määritettäessä, putken toiselle puolelle asetetaan säteilylähde ja toiselle puolelle ilmaisin. Säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylähteestä ohjataan vain kapea kiila kohti putkea. Lisäksi säteilylähde on suljettu tiiviiseen kapseliin, josta radioaktiivinen aine ei pääse leviämään kapselin ulkopuolelle.

    Kun putkessa kulkevan aineen tiheys vaihtelee, putken läpi pääsee eri määrä säteilyä. Ilmaisin mittaa putken läpi päässyttä säteilyä, jolloin saadaan tietoa putken sisällä kulkevan aineen tiheydestä. Mittaustavan etu on, että se voidaan tehdä putken ulkopuolella häiritsemättä virtausta.


  • Läpivalaisu
    Läpivalaisua käytetään esimerkiksi lentokentillä ja rajanylityspaikoilla matkatavaroiden ja rekkalastien tarkastamiseen. Läpivalaisulaitos koostuu säteilylähteestä, ilmaisimesta, kuvankäsittelyjärjestelmästä ja suojarakennuksesta. Säteily rajoitetaan läpivalaisulaitteessa kapeaksi ja korkeaksi viuhkamaiseksi keilaksi, joka suunnataan läpivalaistavan kohteen läpi ylhäältä ja sivusta ilmaisimelle.

    Ilmaisimet mittaavat kohteen läpäissyttä säteilyä. Tietokone muodostaa tämän perusteella kuvan. Röntgensäteilyn määrä on säädetty niin alhaiseksi, ettei siitä aiheudu erityistä haittaa ihmisille tai eläimille.


  • elintarvike_sateilytys
    Elintarvikkeita säteilytetään niiden säilyvyyden parantamiseksi. Säteily tuhoaa pilaantumista aiheuttavia pieneliöitä. Elintarvikkeiden säteilyttämiseen käytettävä säteily saadaan useimmiten cesium-137 tai koboltti-60 säteilylähteistä, joiden säteily ei synnytä uusia radioaktiivisia ytimiä. Kaikki säteilevä materiaali on säteilyttimen kapseloiduissa säteilylähteissä. Säteily ei keräänny säteilyn kohteeksi joutuneeseen aineeseen. Se saattaa saada aikaan muutoksia aineen rakenteessa, esimerkiksi rikkoa molekyylejä, mutta se ei muuta ainetta radioaktiiviseksi.

    Suomessa elintarvikkeiden säteilytys on kielletty lukuun ottamatta kuivattuja mausteita. Joissain Euroopan maissa säteilytetään mm. perunoita ja mansikoita. Perunan itämisen estämiseksi tarvitaan esimerkiksi 50-150 Gy:n absorboitunut annos.


  • sterilointi
    Säteilyä käytetään esimerkiksi sairaalatarvikkeiden, kuten leikkaussalissa käytettävien siteiden ja instrumenttien sterilointiin. Kun tuotteille annetaan riittävän suuri gammasäteilyannos, niissä olevat bakteerit kuolevat. Säteilyttäminen voidaan tehdä suurissa suljetuissa pakkauksissa, koska säteily läpäisee pakkauksen. Säteilevänä isotooppina käytetään yleisesti koboltti-60 lähteitä.