Valikko

Loppusijoitus

Käytetyt ja käyttämättömät polttoaineniput näyttävät samanlaisilta. Käytetystä polttoaineesta yhä 96 % on uraania, mutta käytön aikana siitä on noin 3 % hajonnut erilaisiksi uraania kevyemmiksi halkeamistuotteiksi ja 1 % on muuttunut uraania raskaammiksi aineiksi. Näitä raskaampia aineita kutsutaan transuraaneiksi. Käytetty polttoaine on edelleen radioaktiivista, mutta jo ensimmäisen välivarastointivuoden aikana sen aktiivisuus vähenee sadasosaan siitä, mitä se oli heti reaktorista poistettaessa halkeamistuotteiden edelleen hajotessa.

Polttoainenippuja täytyy jäähdyttää 40–60 vuotta ennen loppusijoittamista. Radioaktiivisuudesta on muutaman kymmenen vuoden välivarastoinnin jälkeen jäljellä tuhannesosa. Käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus säilyy vaarallisen voimakkaana tuhansia vuosia, jonka takia käytetty polttoaine täytyy loppusijoittaa huolellisesti.

Suomessa loppusijoitusta varten on Olkiluotoon louhittu kallioperän tutkimustila ONKALO, jonka rakentaminen aloitettiin 2004. Jatkossa ONKALOa voidaan hyödyntää loppusijoitustilaa rakennettaessa ja käytettäessä. Tarkoituksena on aloittaa loppusijoitus 2020-luvulla ja loppusijoitustilat suljettaisiin 2120-luvulla.

Lisää loppusijoituksesta

  • varastointi

    Kun käytetyt polttoaineniput poistetaan reaktorista, niitä jäähdytetään muutaman vuoden ajan reaktorirakennuksen vesialtaissa.

    varastointi2

  • kuljetus

    Suomen ydinvoimalaitoksissa syntyy niiden 50-60 käyttövuoden aikana kaikkiaan noin 5500 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta. Olkiluodossa käytetty ydinpolttoaine siirretään välivarastoista kapselointilaitokseen.

    kuljetus2

    Loviisan voimalaitokselta ensisijaisena kuljetusvaihtoehtona on maantiekuljetus, mutta myös kuljetus rautateitse tai meritse on mahdollista. Ydinpolttoaineen turvallisesta kuljettamisesta on Suomessa ja paljon kokemusta, kun Loviisasta kuljetettiin Venäjälle käytettyä polttoainetta vuosina 1981-1996. Kuljetuksen ajaksi polttoaineniput pakataan törmäyksenkestävään kuljetussäiliöön.

  • kapselointi

    Kapselointilaitoksessa käytetty ydinpolttoaine pakataan kapseleihin. Kapselit suljetaan, jonka jälkeen niiden tiiviys testataan. Kapseleissa on valurautainen sisäosa ja päällä tiivis kuparivaippa. Myös kapselointilaitos on tiivis, eikä sieltä pääse ympäristöön haitallisia määriä säteilyä, vaikka käsittelyvaiheessa tapahtuisi häiriö.

  • loppusijoitustunneli

    Kapselointilaitoksesta kapselit siirretään hissillä tai erikoisajoneuvolla loppusijoitustiloihin, jotka sijaitsevat satojen metrien syvyydessä kallioperään louhituissa sijoitustunneleissa. Tunnelit sijoitetaan kalliolohkoihin, joissa ei ole merkittäviä vettä johtavia rakenteita. Sijoitustunneleiden lattioihin porataan reiät, joihin kapselit laitetaan. Kapselit ympäröidään bentoniittisavella, joka paisuu voimakkaasti, kun se imee vettä. Tämän saven tehtävänä on estää pohjaveden virtaus säiliön pinnalle. Savi myös suojaa säiliötä kallion liikkeiltä.

    Onkalo

    Kuva: Posiva Oy

  • kalliopera

    Kallion tehtävänä on eristää polttoainetta siten, ettei siitä ole haittaa elolliselle luonnolle. Suomen kallioperässä on mekaanisesti ja kemiallisesti vakaat olot loppusijoitukselle. Kallioperä rajoittaa kapselien kanssa kosketuksiin pääsevän veden määrää. Kun kaikki ydinpolttoaine on loppusijoitettu tunneleihin, tunnelit täytetään puristetuilla savilohkoilla ja kaikki ajoväylät suljetaan.